Jokela Victims im Memoriam

This post is to remember the Jokela School Shooting victims, and acknowledge the pain of all their relatives, the shock of the whole Finnish nation.

 

I lit a candle when I heard, said a prayer for all the victims. It was a terrible tragedy.

Anyhow, I watched Bowling for Columbine this weekend. It may have been painful to see right now, but I watched it and I hope all of the Finnish government have seen it or will watch it in times to come.

 

See, my fear is that Finland will follow USAs footsteps and try to tackle these kind of problem and violence by more and more control of the students, of schools, installing metal detectors and hiring security guards in schools. Let me ask - has that helped the US? Is there less violence now? Not one bit.

 

I wish that the Finns be little less afraid of their own children, be a little wiser, and take care of their children, not suspect them. I was very relieved when I read Mr. Niinistö's comments in the Parliament a few days back - he and all of the parliament say that what we need to do now is to unite and share our sorrow, and pay more attention to our loved ones who may not say they are angry or distressed; we should pay attention to the subtle signs of depression, sadness, hate. Not one word of controlling schools. Thank you, Parliament! I hope they keep their opinion.

 

- - -

 

Tämä teksti on Jokelan ampumisten uhrien muistoksi, ja heidän läheisiensä surua kunnioittaen, ottaen osaa koko Suomen murheeseen. 

 

Sytytin kynttilän kuullessani, ja rukoilin uhrien puolesta. Tämä oli kamala tragedia.

Joka tapauksessa katsoin Bowling for Columbinen tänä viikonloppuna. Se oli aika rankkaa katsottavaa ajankohdan huomioon ottaen, mutta katsoin kuitenki, ja toivon että jokainen Suomen eduskunnan jäsen katsoo sen myös.

 

Pelkoni kun on, että Suomi seuraa Amerikkaa ja yrittää ratkaista asian lisäämällä valvontaa kouluihin, vahtimalla lapsia, asentamalla metallinpaljastimia kouluihin, palkkaamalla turvamiehiä... Kysyn vaan, onko nämä toimenpiteet auttaneet USAa? Ei niin pätkän vertaa.

 

Toivon että suomalaiset ovat fiksumpia, pelkäävät omia lapsiaan vähemmän kuin USAlaiset. Toivon että Suomi osaa tämän trauman jälkeen huolehtia lapsistaan entistä paremmin, eikä ryhtyä epäilemään heitä.

 

Olinkin erittäin huojentunut luettuani Niinistön kommentit eduskunnassa - että nyt on tarvetta tukea toisiamme, ja huomata läheisten sanaton pahoinvointi. Hän painotti myös, että surusta selvitään yhdessä. Ei sanaakaan lisäkontrollista tai valvonnasta. Kiitos, eduskunta! Toivon, että tämä asenne pysyy.

Blog categories: 

Add new comment